Hääblogimiitti Love me do:ssa

Palataan vielä hetkeksi tämän syksyn Love me do:n pariin. Sen lisäksi että kyseessä olivat minulle ensimmäiset häämessut, pääsin tapaamaan aivan mahtavia ja upeita kanssabloggaajia tapahtuman yhteydessä järjestettyyn hääblogimiittiin!

Missasin heti ensimmäisenä aamulla muutamalla minuutilla meille järjestetyn Kovasen kyydin, mutta onneksi löysin blogien kautta etäisesti tutun näköisen joukon bloggaajia messujen sisäänkäynniltä saavuttuani paikalle toisella autolla. Heti alkuun meidät vietiin meille varattuun hääblogiloungeen, joka toimi tukikohtanamme messujen ajan.

Messujen alkupuoli kului pisteitä kierrellessä, mutta yksi päivän ehdottomista kohokohdista oli minulle hyvää ruokaa rakastavana Food Camp Finlandin meille tarjoama lounas. Tämä palkittu catering-yritys kuuluu samaan konserniin rakastamani ja legendaarisen Ravintola Olon kanssa. En ole varmaan koskaan syönyt niin herkullista seisovan pöydän lounasta.

Jos syystä tai toisesta meidän häiden ruoka ei tulisi juhlapaikan kautta, lähtisin ehdottomasti suunnittelemaan Food Campin kanssa meille häämenua. Onneksi heidän herkuistaan pääsee nauttimaan myös muissa tilaisuuksissa, joten täytyykin vinkata yrityksestä meillä töissä tapahtumia järjestäville kollegoille.

Lounaan yhteydessä pääsimme myös tutustumaan 25-vuotistaivaltaan juhlivan Häät-lehden päätoimittajaan Sari Yli-Salomäkeen, joka jakoi meille omien upeiden häämuistojensa kera kokemuksiaan häälehden toimituksesta sekä kiinnostavia ajatuksia hääsuunnittelusta. Uutena morsiamena kaikki häihin liittyvä on tullut minulle viime aikoina varsin uutena ja olikin ihanaa saada messuilta mukaan oma Häät-lehden juhlanumero. Jonkin verran lehteen nyt jo tutustuneena suosittelen sitä jokaiselle häitä suunnittelevalle morsiamelle, kaasolle tai muuten vain aiheesta kiinnostuneelle insiraation lähteeksi.

Lounaan jälkeen sulho saapui hetkeksi kiertelemään messupisteitä kanssani. Vieläpä omasta vapaasta tahdostaan, mikä ilahdutti tulevaa morsianta suuresti. Saimme eri pisteisiin tutustumalla paljon vahvistusta suunnitelmillemme. Lisäksi oli lohdullista, että pystyimme toteamaan toisillemme olevamme totisesti mukavan ajoissa liikkeellä. Luulenpa myös, että messuilla näytillä ollut Kovasen upea musta limusiinikuljetus voi olla meidän valintamme hääauton järjestelyksi (valitettavasti unohdin ottaa autosta kuvan, mutta se näkyy oheisen linkin kautta). Sulhon jatkettua matkaansa messuilta takaisin kotia kohti siirryin seuraamaan vuoden hääpukusuunnittelijakilpailun finaalia, josta jaoinkin omia suosikkejani jo edellisessä messupostauksessa.

Näytösten jälkeen luvassa oli jälleen hetki messupisteiden tutkimista, ennen kuin kokoonnuimme vielä maistelemaan meille varattua hääkakkua, jonka tarjosi Patisserie Teemu & Markus. Kakku oli suussa sulava juhlava versio porkkanakakusta. Ihana kokoonpano ja koristelu totisesti kruunasi kokonaisuuden. Mikä ihanan herkullinen päätös messupäivälle.

Päivän päätteeksi jatkoimme vielä osan porukan kanssa keskustan suuntaan istumaan yhdessä iltaa. Matkalle saimme mukaamme mahtavat tuotekassit, jotka oli koottu meille messujärjestäjien puolesta. Kassi oli melko herkkupainotteinen, ja sisällöltään muutaman muun messuilta tarttuneen tuotteen kera seuraavanlainen. Iso kiitos vielä tässäkin kohtaa tapahtumajärjestäjille mahtavasta miitistä!

En ole tähän mennessä onnistunut metsästämään kuvaa meidän hääbloggaajien porukasta, mutta mukana miitissä olivat minun lisäkseni seuraavat hääbloggaajat:

Kiitos myös teille kaikille upeille naisille mahtavasta päivästä! Oli ihana tavata ja toivottavasti nähdään taas pian.

Inspiraatiota Love me do -messuilta

Suomen suurin häätapahtuma Love me do järjestettiin eilen 6.10. Helsingin Kaapelitehtaalla. Minulle kyseessä olivat ensimmäiset häämessut koskaan, minkä takia odotinkin tapahtumaa kuin kuuta nousevaa.

Osallistuin tapahtuman yhteydessä hääblogimiittiin, josta kirjoittelen vielä oman postauksen erikseen. Sen verran kuitenkin täytyy sitä odotellessa todeta, että oli kertakaikkisen ihanaa tavata muita hääbloggaajia ihan livenä ja viettää päivää yhdessä tulevia häitä fiilistellen. Kiitos siis seurasta kaikille mukana olleille kanssabloggaajille! Suuri kiitos kuuluu myös Love me do crew:lle ja meitä emännöineelle Never. Say ”never”. -blogin Susannalle, joiden ansiota koko upea tilaisuus oli.

Blogimiitin ohessa pääsimme kiertämään messuilla ja fiilistelemään erilaisten palveluntarjoajien messupisteitä sekä hääpukunäytöksiä. Poimin tähän postaukseen omasta mielestäni messujen parhaita paloja ja inspiraatiota kuvien muodossa.

Aloitimme kierroksen Fujifilmin pisteeltä. Polaroid-vieraskirjat ovat nostaneet viime vuosina häissä suosiotaan kovasti. Olin itse viime kesänä vieraana kaksia häitä tanssimassa ja kummassakin oli mahdollisuus jättää oma kuva ikään kuin vieraskirjamerkintänä hääparille talteen.

Polaroid-kuvien idea on minusta ihana, mutta pelkäisin itse kovasti kuvien haalistumista tai säilyvyyttä. En tiedä kuinka todellinen tuo huoli oikeasti sitten onkaan. Jonkinlaisen photobooth- tai kuvauspistetoteutuksen kuitenkin haluaisin meidänkin häihin, ehkä jopa ihan vain digitaalisella kameralla kuvattuna. Tämä vaatii hieman mietintää juhlien lähestyessä, koska jos meille tulee vain yksi valokuvaaja, en haluaisi sitoa häntä kuvauspisteelle liian pitkäksi aikaa.

Messuilla nähtiin tietenkin toinen toistaan upeampia hääkakkuja. Tuo yllä olevan kuvan mukainen kerroskakku olisi unelmieni täyttymys valkokultaisena.

”Valitettavasti” meidän kakku tulee Kämpissä talon kakkulistalta. En siis usko, että pääsemme juurikaan vaikuttamaan kakun ulkonäköön, vaikka makuvaihtoehtoja meillä onkin useita. Tämä on kuitenkin vain pieni harmitus, sillä ainakin nyt juhlapaikalle tarjolla olevat kakut vaikuttavat suussa sulavan herkullisilta joka ikinen.

Bongasin useammalta pisteeltä ihania ideoita syötäviksi vieraslahjoiksi. Jotain vastaavaa voisin hyvinkin kuvitella myös meille. Peetun bestmanin häissä vieraslahja oli aivan upea valkoiseen helmiäisenhohtoiseen pahvirasiaan pakattu valkoinen macaron-leivos, joka oli ihanaa nauttia kuohuvan kera ruoan jälkeen. Kakku kun leikattiin niissä juhlissa vasta reilusti myöhemmin.

Näiden syötävien pienten herkkujen ohella tarjolla oli vieraslahjaksi myös olutta tai kahvipaketteja kustomoiduilla etiketeillä. Ideana omat ”häätuotteet” ovat hauskoja, mutta jotenkin en ainakaan vielä keksi kuinka vastaava idea sopisi meidän juhlien tyyliin.

Sisustusfoorumeilla suosittu ja rakastettu macrame-trendi näkyi myös Love me do:ssa. Täytyy myöntää että valkoisissa narusolmuissa on jotain lämpimän romanttista.

Tämäkin on kuitenkin trendi, jonka jätän muiden toteutettavaksi ja minun ihailtavakseni. Jotenkin en vain pysty näkemään näitä romanttisia ja maanläheisiä solmukoristeita Peilisalissa. Joku boheemimpi morsian saa näiden koristeiden avulla kuitenkin varmasti aivan upean tunnelman luotua synkkäänkin tilaan.

Painotuotteissa inspiraatiota riitti yllin kyllin. Jo näistä suosikkieni kuvista huomaa, että olen heikkona tuollaiseen minimalistiseen tyyliin, jossa yksinkertainen päätteellinen fontti on yhditetty kalligrafiaa henkivään kirjamiseen. Samaa tyyliä käytin meidän kihlajaiskutsussamme, jonka tein itse.

Uskon, että tätä tyyliä tullaan näkemään myös meidän hääkutsuissa ja häiden muissa painotuotteissa. Saattaa kuitenkin olla, että upeista palveluntarjoajista huolimatta ainakin yritämme tehdä painotuotteiden suunnittelu- ja taittourakan omin voimin. Minun lisäkseni Peetun yhdellä bestmanilla on nimittäin hommaan tarvittavat perustaidot hallussa.

Ah, rakastan kauniita kattauksia! Messuilla järjestettiin myös mallikattauskilpailu, johon näytteilleasettajat saivat osallistua. Yllä olevat kattaukset olivat omia suosikkejani, joskin jälkimmäisintä en kuitenkaan itse valitsisi perinteisiin häihin tumman kontrastin myötä. Upea sekin silti on.

Kaksi ylempää kattausta ovatkin aika samankaltaisia keskenään. Valkoiset pöytäliinat ja yksinkertaiset kattaukset näyttävillä kukka- tai viherkoristeilla nyt vain sattuvat vetoamaan minuun. Ja samaa tyyliä nähdään varmasti myös meidän häissä.

Love me do:ssa järjestettiin Vuoden hääpukusuunnittelija 2018 -kilpailun finaalinäytös, johon myös osallistuimme. Kilpailun voitti itseoikeutetusti Heidi Tuisku, jonka upeita pukuja näkyy viimeisimmässä näytöskuvassa. Kahteen ylempään kuvaan päätyneet puvut kuuluivat muihin suosikkeihini näytöksestä, joka jakoi omasta mielestäni finalistisuunnittelijat pitkälti kahteen kastiin – valmiisiin ammattilaisiin ja taitaviin visionääreihin, joilla on kuitenkin vielä työtä mallistojensa kaupallistamisen kanssa.

Muut näytökset menivät minulta hieman ohi, sillä luulimme muutaman muun bloggaajan kanssa ettemme ehtisi katsoa kansainvälistä hääpukunäytöstä blogimiitin aikataulusta johtuen. Lopulta olisimme sittenkin ehtineet näytökseen, mutta vahinko oli jo tapahtunut. En kuitenkaan ole kovin harmissani, sillä ehdin koluta vielä häämessuja ennen kuin joudun toden teolla tekemään päätöksiä oman pukuni suhteen.

Love me do:n selkeä vetonaula oli Suomen suurin hääkakku-tasting, jossa oli toinen toistaan upeampia hääkakkuja maisteltavaksi. Pitkien jonojen ja rajallisen aikataulun takia skippasin maistelun itse.

Lisäksi, ihana järjestäjäporukka oli hoitanut meille oman kakun maisteltavaksi blogiloungeen, joten mekin saimme suut makeaksi päivän loppupuolella.

Tuo upea vesimeloniteos löytyi yhden juhlapaikkanäytteilleasettajan pisteeltä. Hedelmäkaiverrukset muistuttavat minua yleensä eteläisten lomakohteiden all inclusive -hotellien buffet-illallispöydistä, mutta näin upeaa kaiverrusta en ole koskaan nähnyt. Rennomman henkisiin häihin tästä saa varmasti upeaa inspiraatiota tarjoilupöytään.

Sellaista inspiraatiota tarjosi Love me do tälle syksylle! Lämmin kiitos minun puolestani, että pääsin mukaan tähän hurmaavaan tapahtumaan. Sain paljon ideoita sulateltavaksi, sekä osittain myös vahvistusta omille mieltymyksilleni ja mielipiteilleni. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään samassa paikassa ensi vuoden puolella kaksipäiväisenä, 19.-20. tammikuuta 2019. Sanomattakin selvää, että tapahtuma on jo merkattuna kalenteriini!

Kirjoittelen vielä blogimiitistä erikseen omassa postauksessaan, ettei tämä venähdä liian pitkäksi. Elättelen vielä toiveita että onnistuisin saamaan käsiini kuvan meidän miittiin osallistuneesta porukasta. Siitä puolesta päiväämme seuraa kuitenkin joka tapauksessa lisää myöhemmin.

Kihlajaiskakku

Pitkästä aikaa postauksen parissa! Viime viikot töissä on ollut haipakkaa, johtuen pitkälti siitä että olen ottanut lisää vastuuta asioihin uuden toimenkuvani myötä. Nyt kiireisen työviikon päätteeksi on kuitenkin hyvä hetki unohtaa toimistoelämä hetkeksi ja palata hääblogin pariin.

Halusin jakaa nämä kuvat kihlajaiskakustamme omassa postauksessaan. Teimme kakun yhteistuumin siskoni ja äitini kanssa.

Suunnittelimme kakun koristeita ja ulkomuotoa siskoni kanssa jo hyvissä ajoin ennen juhlia. Minun toiveenani oli pelkistetty mutta elegantti ja kauniisti sokerikukin koristeltu sekä yksivärinen kerroskakku. Ei siis mikään helpoin toteutus kotileipureille, mutta hyvin suunniteltu oli tässä tapauksessa puoliksi tehty. Selvitimme yhdessä keinot sokeriruusujen tekemiseen itse ja siskoni teki testierän koristeruusuja hyvissä ajoin ennen juhlaviikonloppua.

Olin kihlajaisviikollakin kovin kiireinen töiden parissa, enkä millään ehtinyt leipomaan kakkupohjia rauhassa. Onneksi äitini ehdotti viime hetkellä, että hän voi leipoa kakkupohjat valmiiksi ennen saapumistaan Helsinkiin. Samalla hän sain juuri visiooni sopivan kakkutarjottimen lainaksi ystävältään, täydellistä!

Kihlajaisia edeltävänä iltana ja juhlien aamuna teimme sitten siskoni kanssa loput koristeruusut kakkuun, täytimme kerrokset ja kokosimme ne tarjottimelle.

Täytyy myöntää, että lopputulos ylitti reippaasti odotukseni ja huokailin kihlajaispäivänä ihastuksissani kun saimme koristelut siskoni kanssa valmiiksi. Miten kaunis kakku meille tulikaan!

Kihlajaisten tarjoilut

Lupasin jo ennen kihlajaisia palata meidän juhlien tarjoiluihin. Päätimme jo hyvissä ajoin, että teemme tarjoiltavat kaasona toimivan siskoni kanssa pitkälti itse. Näin ollen päädyimme pitämään juhlien ruokapuolen niin lajien kuin työmääränkin puolesta kohtuudessa.

Olimme kutsuneet perheet paikalle myöhään iltapäivällä muutamaksi tunniksi. Tuohon aikaan moni on varmasti syönyt jo jonkinlaisen lounaan, mutta tarjosimme kevyttä suolaistakin purtavaa. Suolaiset tarjoilut koostuivat kahdesta ruokaisammasta salaatista, leivästä ja siemennäkkäristä sekä tuorejuustotäytteisistä ruisnapeista.

Ruokaisampi salaatti sisälsi pääraaka-aineina uunissa paahdettua myskikurpistaa, vuohenjuustoa ja pinjansiemeniä erilaisilla salaattilajikkeilla. Sen kaverina tarjosimme raikasta vihersalaattia viinirypäleillä ja avokadolla.

Leipä on lähikaupan paistopisteeltä ja siemennäkkärit paistoin uunissa samana aamuna, valmiista sekoituksesta. Ruisnappeihin taas sekoitin täytteeksi chili-paprika -tuorejuusto ja ranskankermaa, mikä kuulostaa tosi yksinkertaiselta mutta on kerrassaan suussa sulavaa! Kaikki ruisnapit katosivat tarjoilulautaselta viimeistä myöten sekä päivällä, että illalla kavereiden saavuttua.

Makeisiin tarjottaviin leivoimme pääosaan kakun perheeni kolmen naisen voimin. Esittelen kakun ja kirjoittelen hieman vielä tarkemmin sen työstämisestä omassa postauksessaan.

Lisäksi leivoin ennen kihlajaisia valmiiksi pakkaseen sitruunaisia sekä vadelma-valkosuklaa -täytteisiä macaron-leivoksia, joita minulla on usein tapana leipoa erilaisiin illanviettoihin myös muulloin. Muut makeat tarjoilut koostuivat lähinnä Fazerin jälkiruokakekseistä, jotka olivat etenkin nuorten sukulaispoikieni suuressa suosiossa.

Juomatarjoiluja tai kattausta en tullut kuvanneeksi erikseen, mutta tarjosimme siis päiväsaikaan vieraille kuohuvaa (halukkaille useammankin lasin verran) ja kahvia, sekä lapsille mehua. Illanistujaisiin juomapuolen tarjoilu laajeni myös olueen, viineihin ja gin toniciin hieman kunkin vieraan mieltymysten mukaan.

Tässäpä meidän herkut! Teimme kaikkea aika runsaasti, eikä mitään jäänyt liikaa yli. Uskoisin siis näiden tarjoilujen riittäneen mainiosti ja ainakin moni kiitteli hyvää makua.