On tullut aika esitellä minulle nopeasti maailman rakkaimmaksi esineeksi noussut koru, nimittäin kihlasormukseni. Sain viimein otettua sormuksesta pari kuvaa, sillä onhan niillä näin kauniista esineestä kirjoittaessa merkittävä rooli.
Kuten kerroin aiemmin meidän kosintatarinassa, mies hoiti kosinnan mallikkaasti Rivieralla ilman sormuksia. Oli oikeastaan todella ihanaa ja kutkuttavaa viettää ensimmäiset päivät kihlaparina ilman näkyviä symboleita. Olimmehan jo silloin lupautuneet toisillemme ja meille riitti alkuun, että tiesimme sen itse. Myös yhteinen päivä kaupungilla eri kultaseppien liikkeissä oli päivä, joka jää varmasti ikuisesti mieleeni.
Sanoisin, että tunnen oman makuni hyvin. Olin jo pidempään tiennyt myös, millainen sormus miellyttää juuri minua. Eri paikoissa käydessämme olin toki avoin vaihtoehdoille ja sovittelin toki muitakin omaa nykyistä sormustani vastaavia malleja, mutta kyllä tämä sormus oli se, mitä olimme etsimässä. Ja sen me myös löysimme.
Sormukseni on kotimaisen Sandbergin Toivomuslähde-sarjasta. Tarkempi tuotenimi tälle mallille on V-770w. Valkokultainen ja halokoristeinen sormus on varustettu isommalla cushion-hiontaisella keskitimantilla ja pienemmillä reunus- sekä ympärystimanteilla.
Sandbergiin luotimme etenkin heihin liittyvän laatumielikuvan ja hyvän maineen puolesta. Myös kotimaisuus oli etenkin sulhaselleni tärkeää. Kaikilla liikkeillä, joissa kävimme, oli vain kaunista sanottavaa Sandbergin ammattitaidostaan aina timanttien valinnasta laadukkaaseen työhön sormuksissa. Myös tämän sormuksen keskikivi on taidolla valittu. Kiven väriaste on H (wesselton), puhtaus vvs2 ja hionta erinomainen. Meillä kävi kyllä tuuri, että juuri tämä kyseinen kappale oli heti saatavilla.
Vatsanpohjassani oli perhosia tämän sormuksen ensisovituksesta lähtien. Eikä kyyneliltäkään vältytty, kun viimeisellä sovituskierroksella tämä koristi nimetöntäni ja teimme ostopäätöksen. Jopa ihana, meitä päivän mittaan auttanut Mikonkullan myyjä herkistyi puolestamme.
Mitä minun vihkisormukseeni tulee, siitä meillä on aika selkeät sävelet. Toivomuslähde-sarjan sormuksiin löytyy kauniita yhteensopivia allianssisormuksia, jotka ovat kaikki minun kirjoissani vahvoja ehdokkaita. Haluan kuitenkin olla varma valinnasta ja tulenkin tekemään sovituskierroksia myös muiden vaihtoehtojen kanssa, kunhan häät lähenevät.
Joka tapauksessa uskoisin että päädyn kauniiseen ja yksinkertaiseen alliansiin näin näyttävän kihlasormuksen rinnalle. Voisin avata vihkisormuspohdintaani myöhemmin lisää. Samoin kenties myös sitä, kuinka päädyimme valitsemaan sormukset tässä järjestyksessä, eli miksi perinteisesti vihkisormuksena pidetystä timanttisormuksesta tuli meidän tapauksessa minun kihlasormukseni.
Mies valitsi itselleen samasta liikkeestä Tillanderin valkokultaisen kapeamman sormuksen, joka istuu hänelle kuin nakutettu. Kenties sekin sormus tulee joskus näkymään täällä blogin puolella.
Olen aivan rakastunut sormukseeni ja huomaan ihalevani sitä jatkuvasti. Minusta on myös ihanaa, miten jokainen minut tunteva on todennut sormuksen näyttävän juuri minulta. Siltä se myös tuntuu, eikä vain minulta vaan meiltä. ♥
Yksi vastaus artikkeliiin “Kihlasormus”