Hääviikon kuulumiset ja opit, osa 1

Hei ja terveiset kotimaan häämatkaltamme! Palasimme toissapäivänä tien päältä ja reissu oli mitä onnistunein – palataan siihen piakkoin. Valokuvaajan settiä odotellessa ja ennen kuin oma muistini ennättää pettää, ajattelin tähän väliin kirjoittaa hieman koontia häitä edeltävien päivien kuulumisista.

Koska tämä postaus alkoi loppua kohti venyä tapahtumien tiivistyessä, päätin jakaa hääviikon tapahtumat kahteen osaan. Tässä ensimmäisessä osassa käydään läpi viikon alkupään kulkua ja julkaisen häitä edeltävän päivän ja illan kertomuksen myöhemmin omana osanaan.

Vaikka et jaksaisi lukea koko postausta, tein tekstin loppuun koonnin omista opeistani hääviikolta. Näihin suosittelen ainakin tulevia morsiamia tutustumaan, mikäli kaipaa vertaiskokemuksia ja jälkiviisautta (mitään en kyllä kadu).

Ennalta hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

Jäimme Peetun kanssa molemmat kesälomille jo kaksi viikkoa ennen häitä, mikä oli oikeastaan todella hyvä veto. Koskaan ei ole kesäloma tuntunut niin pitkältä, kuin häitä odottaessa! 😀 Jo ennen hääviikon alkua minulla oli siis hyvin aikaa viimeistellä muutamia itse tehtäviä askareita ja ennätin tekemään kaiken suunnittelemani aivan rauhassa samalla, kun Peetu vietti toisaalla bestmaniensa kanssa poikien jokakesäistä eri urheilulajeista koostuvaa turnausreissua.

Joku saattaa ehkä muistaa, ettei meidän pitänyt askarrella häihin lainkaan, mutta niin vain tekemistä ja ideoita ilmaantui. Olin jopa lopputulokseen ihan tyytyväinen. Avaan tätä aihetta myöhemmissä postauksissa lisää, kun pääsen esittelemään hieman meidän koristeita ja kattauksia. Oli kuitenkin erinomainen idea tehdä lähes kaikki valmiiksi jo ennen hääviikkoa!

Alkuviikon kiireetön aikataulu

Maanantai ja hääviikko koitti viimein. Olin jo ennalta varannut viikolle muutamia valmistautumiseen liittyviä menoja kalenteriin. Hyvistä ennakkovalmisteluista johtuen alkuviikko sujui kuitenkin jopa tuskallisen hitaasti tulevaa viikonloppua odotellessa.

Maanantaina kävin ottamassa kynsiini kauniin kestolakkauksen, minkä olin lyhyen harkinnan jälkeen valinnut kynsien itse lakkaamisen sijaan. Jälkikäteen voin todeta tehneeni oikean valinnan, koska lakkaus näytti todella kauniilta ja kesti sellaisena myös pitkälle häiden jälkeenkin. Lopputulos oli juuri sopivan hillitty ja klassinen omaan tyyliini ja siten myös hääpäivän kokonaisuuteen. Geelilakkaus on sen verran luonnollinen, että sen uskaltaa mielestäni valita lyhyelläkin varoitusajalla ilman sen kummempia ennakkotestailuja.

Tiistaina koitti jännittävä aamu, kun suuntasin ensimmäistä kertaa yksin Lahden Josefiinaan pukuni korjaussovitukseen. Painoni pääsi kevään mittaan tippumaan sen verran, että pituuden korjaamisen lisäksi pukua jouduttiin vielä heinäkuussa kauttaaltaan kaventamaan ja tietenkin jännitin hieman puvun istuvuutta sitten kesäkuisen mittasovituksen.

Josefiinan luotto-ompelija oli tehnyt huikean hyvää työtä ja pukuni istui täydellisesti! Patsastelin mekko päälläni liikkeessä varmaan kohtuuttoman pitkän ajan, kun en tahtonut malttaa riisua sitä yltäni. Pituuskin oli juuri passeli, sillä puvun helma ylsi kengät jalassa lattiaan saakka, muttei tarttunut mihinkään kävellessä. Pääsin tekemään pienen testikävelyn lyhyen karvamaton poikki, jotta mahdolliset kirkon käytävän maton haasteetkin saatiin suljettua pois.

Keskiviikkona ei kalenterini saati muistikuvieni mukaan tapahtunut mitään kummempaa hääjärjestelyiden osalta, joten ehdin mainiosti aamulla treenaamaan kotosalla ja vielä illaksi golftreeneihin sekä viheriöille.

Pieni välipäivä valmistautumisessa teki oikein hyvää, koska liikunta auttaa minua käsittelemään jännitystä. Harrastaminen ohjasi myös mukavasti pitkältä tuntuvasta odottelusta ajatuksia hetkeksi muualle. Teki hyvää tuulettaa aivoja, kun häät olivat hiljaisina hetkinä ainut mielessä pyörivä asia. Varaa siis aikaa harrastaa hääviikolla, mikäli suinkin mahdollista!

Vauhti päälle loppuviikosta

Torstaina hääviikon tapahtumat starttasivat käyntiin toden teolla. Kaasot saapuivat Helsinkiin iltapäivästä ja kokoonnuimme heidän sekä parin Peetun bestmanin kanssa kirkkoon vihkiharjoitukseen. Itse asiassa kaupunkiin saapunut äitinikin tuli seuraamaan harjoituksia, tai siis ”siedättämään itseään” varsinaista h-hetkeä varten. 😀 Harjoitusta ei tarjottu meille automaattisesti, mutta pyysin sitä itse hääviikolle ja onneksi löysimme lähes kaikille sopivan ajan. Koin tiloihin tutustumisen ja vihkimisen läpikäymisen paikan päällä etenkin näin jälkikäteen todella hyödylliseksi, koska hääpäivänä vihkimisen aikana ei juuri ylimääräisille ajatuksille ollut tilaa.

Vihkiharjoituksen jälkeen jäimme vielä Peetun kanssa tutustumaan ja keskustelemaan vihkipappimme kanssa vihkimisen kulusta sekä meistä parina. Meille sattui mitä mukavin pappi ja tapaaminen herätti meissä lämpimiä tunteita tulevaa juhlapäivää ajatellen. Tämän tapaamisen pohjalta pappi teki myös puheen vihkiseremoniaamme. Hän osasi jo ennalta kannustaa meitä valmistautumaan tapaamiseen miettimällä, mitä arvostamme toisissamme ja mitä rakkaus meille merkitsee. Näitä olimmekin miettineet Peetun kanssa tahoillamme ja koimmekin, että saimme tapaamisesta irti hyvinkin paljon sekä pääsimme sanomaan juuri meille merkitseviä asioita.

Papin tapaamisen jälkeen suuntasin ennen iltaa vielä suihkurusketukseen, jonka olin varannut hyvissä ajoin ennen hääpäivää. Tykkäsin lopputuloksesta hurjan paljon ja väri kesti todella tasaisena ainakin viikon, ennen kuin se kului pois ilman minkäänlaisia laikkuja. Voin siis lämpimästi suositella Vita Liberata -merkin suihkurusketusta tärkeään päivään.

Olen itse hyvin tottunut itseruskettavien käyttäjä ja vieläpä kyseisen merkin tuotteilla, joten vaikka tämä oli itselleni ensimmäisen suihkurusketus, uskaltauduin ottamaan palvelun ”sokkona” ilman erillistä testikertaa ennalta. Tekijäkin auttoi hääpäivään sopivan sävyn löytämisessä ja päädyimme yhdessä (muutenkin käyttämääni) medium-sävyyn kevyesti kerrostettuna. Lopputulos oli juuri sitä mitä toivoinkin, mutta kokemattomalle itseruskettavien käyttäjille suosittelen ehdottomasti yhtä testikertaa viimeistään pari viikkoa ennen häitä, jotta lopputuloksesta saa itselleen selkeän käsityksen.

Ilta kului meillä kotona Peetun ja kaasojeni kanssa. Tein istumakarttojen taulut valmiiksi ja pakkasin tytöt seuranani hääviikonloppua varten. Kiireettömästä viikosta huolimatta jännitys ja häiden jatkuva läpikäynti onnistui verottamaan viikon aikana yöunistani sen verran, että tässä kohtaa alkoi hieman väsymys painaa enkä tahtonut millään jaksaa pakata ja rauhoittua. Kaasot olivat arvokas apu mieleni rauhoittamisessa, joten oli ihanaa saada heidät meille yöksi jo pari päivää ennen häitä!

Omat oppini hääviikolta tähän saakka

  • Tee kaikki mahdollinen askartelu ja järjestelyt hyvissä ajoin ennen hääviikon alkua. Silloinkin, kannattaa aikatauluttaa vain yksi asia kullekin päivälle tai illalle, jotta asioita ehtii edistää rauhassa. Aina ilmenee viime hetken suunnitelmia ja muutoksia, joten niihin reagoimiseen on hyvä olla aikaa.
  • Panosta rohkeasti kauneuteen ja omaan valmistautumiseen, mikäli haluaisit näin tehdä. Muista varata testikerta hyvissä ajoin ennen häitä, mikäli olet kahden vaiheilla joidenkin palveluiden välillä. On helpompaa uusia kynnet ja rusketus tai huollattaa ripsipidennykset pienin muokkauksin, kun niihin on tottunut.
  • Varaa korjausompelut mahdollisimman lähelle häitä, kuitenkin niin ettei korjausten kanssa tule liian kiire. Olemme kaikki ihmisiä ja on vain luonnollista, että paino tai kehon mitat elävät hieman ennen häitä. Varaudu sovittamaan pukua parikin kertaa, jos istuvuus mietityttää yhtään.
  • Testaa hääpuvun pituutta ja kävelyä joko liikkeessä tai kotona matolla ja muilla erilaisilla pinnoilla, kuten kivi- tai lautalattialla vihkikirkosta riippuen. Varmista, että pituutta ehditään tarvittaessa muokkaamaan, ettei matkalle alttarille tarvitse pelätä kompurointia.
  • Varaa tietoisesti aikaa myös muille, kuin hääasioille. Stressi voi syntyä mukavastakin asiasta ja ainakin itselläni se näkyy aamuyön aikaisina heräilyinä, kun ajatukset tunkeutuvat uniin asti ja häiritsevät uudelleen nukahtamista. Liikunta tai muu mieluisan asian parissa puuhastelu parantaa unen laatua, helpottaa pitkältä tuntuvaa odotusta ja auttaa tuulettamaan ajatuksia, vaikkei kärsisi uniongelmista.
  • Ellei vihkiharjoitusta tarjota kirkon toimesta, sellainen kannattaa järjestää vihkipaikalla. Harjoittelu auttoi meitä käsittelemään jännitystä itse vihkimisessä ja oli mieluisaa yhteistä tekemistä hääseurueen kanssa.
  • Vaikka olisit taitava improvisoija ja sosiaalisesti lahjakas, valmistautukaa molemmat papin tapaamiseen. Keskustelusta saa parhaimmilaan irti paljonkin, kun oman kumppanin kuulee sanallistavan yhteisen taipaleen merkitystä juuri hänelle. Saatte myös suoran hyödyn vihkimiseenne, kun pappinne voi keskittyä puheessaan juuri teille tärkeisiin asioihin ja arvoihin.
  • Aloita hääviikonlopun pakkauslistan tekeminen hyvissä ajoin etenkin, jos olet poissa kotoa jo häitä edeltävänkin yön. Hotelliin on ihana varata omia suosikkituotteita hemmotteluun ja lokoisaan oleiluun, sekä hääaamulle tulee muutenkin muistaa mukaan kaikenlaista, omasta aikataulusta riippuen.

Mr & Mrs

Me olemme onnellisesti naimisissa! Häitämme vietettiin lähes kaikkien läheistemme ja ystäviemme kesken eilen, eikä mikään voisi olla nyt paremmin. Eilinen oli heittämällä tähänastisen elämämme onnellisin ja erityisin päivä.

Blogi jatkaa rauhassa vähintään jonkin aikaa eloaan nyt vielä rouvautumisen jälkeenkin, koska täytyyhän tännekin päästä kertomaan tarkemmin kuvien ja ehkä videoidenkin kera siitä, millaiset meidät häistä lopulta tuli. Nyt suuntaamme kuitenkin tuoreen aviomieheni kanssa ensi viikoksi kaksin kotimaan häämatkallemme ja jäämme vielä odottamaan laajempaa pakettia kuvista huikealta valokuvaajaltamme.

Oi tätä rakkautta ja onnea. ❤

Kuva: Patrick Karkkolainen

Täydelliset polttarit, osa 2: Hanko

Vielä ehdin ennen häitä jatkamaan polttarikertomusta! Jos et ole vielä lukenut tämän polttariraportin ensimmäistä osaa, löydät sen täältä.

Ihan tavallinen hotelliaamu

Aamu alkoi leppoisasti, kun heräilimme ilman herätyskelloa Jätkäsaaren hotelli Clarionin pehmoisista lakanoista kaasojeni kanssa. Vaikka olin jo hyvästellyt suurimman osan polttariseurueestamme edellisenä iltana, osasin epäillä että jotain tytöillä oli vielä mielessä pääni menoksi. En nimittäin ollut saanut edellisenä päivänä takavarikoitua puhelintani takaisin! Lisäksi tytöt kehottivat minua hieman ehostautumaan ennen aamupalalle suuntaamista.

Hotellin aamiaisen jälkeen suuntasimme pakkaamaan ja siitä luovuttamaan hotellihuoneemme. Alkuun tyttöjen sattumaksi luulemani asuvalinnat vahvistivat epäilyksiäni siitä, että jotain ohjelmaa meillä olisi kenties pienemmällä porukalla vielä tiedossa. Kaikkien asuista löytyi nimittäin merellisiä viitteitä, esimerkiksi sinivalkoisten raitojen muodossa. Matka jatkui tuttuun suuntaan ja pian löysin itseni talomme porttikongin edustalta. Hämmästykseni oli suuri, kun sisäpihalla loputkin polttariporukkamme jäsenet olivatkin odottamassa meitä!

Mysteerimatka alkaa

Sain pakata nopeasti uusiksi, koska polttarikirje viittasi vain yhden yön yli kestävään reissuun ja oltiin jo toisessa päivässä. Ulkona sain silmieni peitoksi huivin ja minut istutettiin auton etupenkkiin. Osasin päätellä tutuista risteyksistä matkamme suunnan, mutta reilun puolen tunnin ajomatkan jälkeen olin täysin kuutamolla määränpäästä. Espoon oli pakko olla jo takana päin, joten mihin ihmeeseen saatoimme olla matkalla?

Hetken kuluttua pysähdyimme ja sain tilaisuuden arvata, mihin olemme matkalla. Samalla kun sain luvan ottaa siteen silmiltäni, auton kaiuttimista tärähti soimaan Kasmirin Vadelmavene, joka vahvisti salaisen mieleen juolahtaneen toiveeni – Hankoon!

Rantakallioita

Loppumatkaksi vaihdoin matkaseuraa ja hyppäsin toiseen autoon, jolla olimme liikkeellä. Huristelimme suorilta Hankoon rannalle etsimään sopivaa paikkaa piknikille. Täydellinen spotti löytyikin upean vihreän pitsihuvilan edustalta rantakallioilta. Iltapäivä sujui helteisessä Hangossa meren äärellä, vuoroin piknikviltillä ja välillä meressä, sillä päivä oli toden totta kuuma!

Parin tunnin kuluttua sain kuulla, että meidän oli aika suunnata seuraavaan paikkaan. Tässä kohtaa olin (taas kerran) täysin tietämätön siitä, mitä odottaa. Otimme Hangon portin edustalta satama-alueelta kävelijöille tarkoitetun lautan ja matka kesti muutamia minuutteja.

Jatkoimme hetken jalkaisin, kunnes seuraava lokaation paljastui minullekin. Tiedossa oli morsiussauna!

Taianomainen sauna

Tytöt olivat löytäneet meille kenties upeimman merenrantasaunan, mitä olen koskaan nähnyt. Yksityiskäyttöön vuokrattavassa saunassa oli koko saunan levyinen panoraamaikkuna, mistä näki suoraan tyynelle ja tuulettomalle merelle. Saunan edustalla oli myös suuri aurinkoinen terssi ja laituri, joka johdatti mereen vieville tikapuille. Iltapäivä jatkui aurinkoisella terassilla eilistä Beyoncén kappaleeseen tehtyä koreografiaa tanssien ja muuten vaan hassutellen.

Morsiussaunassa toteutimme muutamiakin perinteitä, vaikka havuja ei kenelläkään minun onnekseni ollut sattunut mukaan. Aloitin saunomisen naimattomien naisten kanssa, joita koko porukka oli veljeni vaimoa lukuunottamatta. Tuolloin heitin kiukaalle kauhallisen vettä kullekin henkilölle, jolle olin tavalla tai toisella kiitollinen. Loppukiulu meni tietysti Peetulle.

Saunottuani muut tytöt ulos oli aika saada naimisissa olevaa saunaseuraa ja avioliittovinkkejä. Veljeni vaimon sanat herkistyttivät minut kyyneeliin ja kun kerroin tästä myöhemmin muille, kuulin sen olevan hieno juttu! Kuulema morsiussaunassa kyynelehtivästä morsiamesta tulee lämmin ja huomaavainen vaimo. Kaasot olivat varanneet hieman rekvisiittaa mukaansa ja valelivat minut jauhoilla ja suolalla, ennen kuin pääsin lopulta pulahtamaan lämpimään mereen.

Illanviettoa

Saunavuoron päätteeksi matkamme jatkui, tällä kertaa meille varattuun huoneistoon. Korkkasimme samppanjan ja ryhdyimme laittautumaan iltaa varten. Meidän huoneessa oli mitä suloisin laittautumispöytä, jonka tytöt antoivat minun käyttööni tälläytymistä varten!

Jatkoimme asunnolta kävellen matkaa illalliselle. Perille päästyämme kohteeksi paljastui upea Hangon Casino, mistä meille oli varattu pöytä huikeasta erkkeristä merinäköaloin.

Ruoka ja juoma maistuivat mielettömän hyvin, seurasta puhumattakaan. Otimme koko seurueen voimin suositusmenun ja pienestä odottelusta huolimatta viihdyimme kyllä erinomaisesti.

Illallisen jälkeen suuntasimme rantaan, missä sain heittää kivillä entiset heilat mereen yksi kerrallaan. Tämä oli yllättävän hauskaa! Rantahiekassa viihtyi lämpimän illan ansiosta ja nauru raikasi.

Iltamme päättyi Coco Beach Clubin tanssilattialle. Coco oli kyllä aivan huikea paikka, kun lämmin ja pimeä kesäyö loi tunnelman etelä-eurooppalaisista rantabaareista! Tanssimme yötaivaan alla ja ilta venyi jatkoja myöten pitkälle aamuun meistä osan kohdalla.

Viimeiset yllätykset

Sunnuntaina koin valtavaa kiitollisuutta järjestelyistä vastanneita kaasojani sekä muuta polttariporukkaa kohtaan koko viikonlopusta. En muistanut yhtäkään toivettani, joka olisi jäänyt toteuttamatta. Paitsi sitten, kun koitti kotimatkan aika.

Vasta muutamia minuutteja ajettuamme siskoni valitteli tarvetta pysähtyä vielä vessaan. Pysäköimme auton Hangon Regatta Spa -hotellin edustalle ja talsimme sisätiloihin, missä kaasoni ilmoitti varauksesta kasvohoitoon! Uskomatonta, olin joskus maininnut spa-hemmottelusta mahdollisena polttaritoiveena ja senkin he muistivat.

Hetken kuluttua löysin itseni hoitopöydältä puhdistavasta ja hehkua tuovasta kasvohoidosta. Viikonlopun juhlimisen ja kertyneen univelankaan jälkeen minun ei siis tarvinnut suunnata kotiin nuutuneena! Hurjaa.

Olen kyllä edelleen niin otettu kaikesta, mitä tytöt tälle tulevalle rouvalle järjestivät. Onneksi omia polttareitani ei olekaan tarkoitus viettää kuin kerran, nämä olivat nimittäin minulle juuri täydelliset. Kiitos tytöt. ❤

Täydelliset polttarit, osa 1: Helsinki

Aloitetaan tunnustuksella: en ollut koskaan osallistunut polttareihin ennen omiani. Olen myös aina haaveillut yllätysjuhlista, sillä en ole itse koskaan kokenut sellaisia omalla kohdallani. Kaasot ja polttariporukka onnistuivat yllättämään minut täysin muutama viikko sitten kesäkuun viimeisenä, ihanan helteisenä viikonloppuna. Polttarini olivat kyllä täydelliset juuri minulle ja niitä riittää sen verran asiaa, että viikonlopun tapahtumat on pakko pilkkoa kahteen osaan. Kuvituksena on muutamia väläyksiä sieltä täältä ystävieni puhelinten ruuduilta. Videoita polttariviikonlopusta on sitäkin enemmän ja niitä tulen varmasti jakamaan @haahumussa-instan puolella.

Vietin perjantaina ihan normaalia etätyöpäivää kotona ja treffasin läheisen työkaverini kotini lähellä ulkoilmalounaalla. Olin viikon ajan saanut kaasoiltani erinäisiä terveisiä heidän alati muuttuvista lomasuunnitelmistaan sekä peruuntuneista vapaista ja listasinkin näitä ystävälleni, kun kerroin olevani aivan vakuuttunut siitä, etteivät polttarini olisi juuri tuona viikonloppuna. Pääsinpä vielä harmittelemaan polttareille täydellistä hellekeliäkin.

Yllätys!

Iltapäiväni jatkui kotona makuuhuoneestamme käsin, kun liityin toisen kollegani varaamaan myyntiaiheiseen videopuheluun. Olimme juuri pääsemässä palaverin agendaan, kun ovi takanani lävähti auki yllätyshuutojen saattelemana ja näin paikalle saapuneet ystäväni ja siskoni, jotka Peetu oli tietämättäni päästänyt kaikessa hiljaisuudessa sisään minun huomaamattani. Menin aivan shokkiin ja kääntelin päätäni ystävistäni videopuheluun useamman kerran, kunnes tajusin tokaista työkaverilleni linjan toisessa päässä että ”nyt mun täytyy varmaan lopettaa”. Vasta polttariseurueeseen osallistuneen työkaverini kiiteltyä kokouskumppaniani tajusin, että olin osallistunut täysin tekaistuun palaveriin. 😀

Jouduin lähes välittömästi sulkemaan työkoneen ja luovuttamaan puhelimeni kaasojen hellään huomaan. Sen jälkeen avasimme ensi töiksemme pullon kuohuvaa ja sain ohjeistuksen pakata nopeasti loppuun, sekä valita päälleni jotain mukavaa mutta naisellista vaatetta, jossa olisi helppo olla. Asusteiksi minulle ojennettiin Bride to be –nauha (samanlainen kuin kaasoilleni aiemmin hankkimani nauhat), tiara jota olen pitänyt morsiusneitona päässä äitini ja isäpuoleni häissä, sekä suuret rengaskorvikset. Lyhyen ehostautumisen ohessa sain käteeni myös polttaribingon, joka minun oli määrä suorittaa. Voin jo nyt paljastaa, että bingorivi täyttyi varsin hauskasti ja helposti illan aikana!

”Girls, we run this world”

Siirryimme meiltä hetkeksi aurinkoiselle terassille odottelemaan tulevia tapahtumia. Tässä vaiheessa sain mahdollisuuden arvata, mitä meillä oli tiedossa seuraavaksi. Jostain syystä intuitioni viestitti, että saattaisimme mennä tanssimaan. Jonkin ajan kuluttua lyhyen kävelymatkan lopuksi arvaukseni osoittautui täysin oikeaksi. Jes, olen harrastanut erilaisia tanssilajeja lähes koko ikäni ja olin ikionnellinen, kun selvisi että meille oli varattu HiMO Clubin Beyoncé Styles -tanssitunti.

Tanssitunti oli aivan mahtava! Koko tunti oli säestetty Beyoncén musiikilla alkulämmittelyistä ja liikkeiden harjoittelusta aina Single ladies -biisiin tehtyy koreografiaan. Kaikki pääsivät hienosti jyvälle tunnin liikkeistä ja olin todella ilahtunut liikunnallisemmasta aktiviteetista. Meillä oli todella hauskaa ja tunnilla opeteltua koreota veivattiinkin koko viikonloppu. Ehkä täytyy tehdä vielä yksi paluu tämän koreon pariin sitten häiden jatkoilla. 😉

Toiveohjelmaa ja herrasmiehiä

Tanssitunnin päätteeksi suuntasimme yhden polttariseurueemme jäsenen luo, missä pääsin käymään suihkussa ja sain ohjeistuksen pukeutua polttarikirjeessä mainittuihin illanviettoon sopiviin kamppeisiin. Tällä välin tytöt kattoivat pöytään ihania juustolautasia ja juuri, kun olimme aloittamassa seuraavaa ohjelmanumeroa, viimeinenkin polttarien toivekutsulistallani olleista ystävistäni saapui paikalle. Ihanaa, että kaikki pääsivät mukaan!

Kaasot olivat kyselleet minulta jo reipas vuosi takaperin toiveitani polttareiden suhteen. Olin tuolloin maininnut ajatuksen tasolla skumppa- tai viinitastingin mahdollisena mieluisana ohjelmana. Tämä toive toteutuikin ja maistelimme, pisteytimme sekä leikkimielisesti nimesimme sokkona erilaisia kuohuviinejä ja samppanjoita samalla, kun nautimme pientä suolaista.

Toinen kaasoille aiemmin esittämistäni toiveista oli yhteinen ravintolaillallinen, minne suuntasimme seuravaksi jatkamaan iltaa. Meille oli varattu pöytä herkullista fuusiokasvisruokaa tarjoilevasta Yes yes yes -nimisestä ravintolasta, jota olin halunnutkin päästä kokeilemaan. Yllätykset vaan jatkuivat, kun paikalle saavuttuamme pöydässä odotti kylmässä pari pulloa samppanjaa. Tarjoilija kertoi, että kuohuva oli tarjolla Peetun bestmanien puolesta! Todella tyylikäs veto pojilta muistaa meitä polttareissani ja ihan huikeaa, millaisia ystäviä meillä molemmilla on.

Auringonlasku meren äärellä ja Helsingin öiset katot

Illan pimetessä jatkoimme iltaa Mattolaiturin ulkoilmaterassille, mikä on yksi lempipaikoistani illanviettoon Helsingissä. Lämpimässä yössä ei takkeja juuri kaivattu. Auringon laskiessa useampi juhlija tunnisti meidät nauhoistamme polttariseurueeksi ja kävi onnittelemassa. Saimmepa pari upeaa spagaattiesitystäkin paikalle sattuneilta kanssajuhlijoilta.

Illan edettyä yön pikkutunneille hyvästelin polttariporukkaan kuuluneita ystäviäni yksi kerrallaan ja heippojen yhteydessä totesin useammalle, että tapaamme sitten viimeistään häissä. Hah, olin tässä vaiheessa ihan pihalla ja niin onnellinen onnistuneista polttareista, että luulin oikeasti juhlien olevan päätöksessään.

Muiden lähdettyä kotiin kaasot, nuorin siskoni ja veljeni vaimo hyppäsivät kanssani taksiin ja hurautimme Jätkäsaareen Hotel Clarionin pihaan. Tiedossa oli siis vielä hotelliyö Helsingin kattojen yllä, ihanaa! Kävin nukkumaan ikionnellisena ja taisin uneksiakin polttareista koko yön. Päivä vastasi täydellisesti käsitystäni ihanista polttareista läheisteni kera.

Vähänpä tosiaan tiesin, että pääni menoksi oli vielä roppakaupalla suunnitelmia. Jatkan niistä seuraavassa postauksessa!

Nyt vähän ahdistaa

Järjestämmekö valmiiksi epäonnistuneita juhlia? Niin paljon kuin olenkin häiden suunnittelusta nauttinut, iski ahdistus kunnolla myös tähän morsiameen häiden ollessa aivan kulman takana. Pää on täynnä ajatuksia, joita on pakko päästä purkamaan läheisille ja ilmeisesti tänne bloginkin puolelle. Tässä postauksessa tuskin on juurikaan järkeä, mutta toivottavasti vertaistukea edes yhdelle häitään suunnittelevalle tai omat juhlansa jo viettäneelle.

Häiden suunnittelu on edelleen minusta ihanaa, piste. Olen yksinkertaisesti sellaista ihmistyyppiä, joka rakastaa tällaisia projekteja ja haluan nähdä asiat niiden valoisalta kantilta. Olemme päässeet häiden suunnittelussa aika helpolla, askel kerrallaan eteenpäin kirkkaan vision ja selkeiden suunnitelmien mukaisesti – toki koronatilanteen huomioiden. Siksi blogikin on ollut hyvin positiivissävytteinen tähän saakka, yksittäisiä asioita lukuun ottamatta. Mutta kyllä kaikki muutkin tunteet kuuluvat elämään ja nyt voin kertoa, että nyt vähän ahdistaa.

Kaikki ei ole omissa käsissä, mutta osa valitettavasti on

Tietyt asiat ja pelot, joihin emme voi itse juurikaan vaikuttaa, ovat kolkutelleet takaraivossani pidemmän aikaa ja näitä uskon monen häitään suunnittelevan parin pohtivan. Mitä jos toinen meistä tai joku läheisemme on hääpäivänämme sairas? Entä jos taivas repeää ja vettä tai rakeita tulee vaakatasossa? Mitäs sitten, jos en tunne itseäni kauniiksi hääpäivänäni (tai näytä siltä puolisoni silmissä)?

Nyt ajatukset ovat kääntyneet ennen kaikkea päivän kulkuun ja sen myötä rakkaisiin vieraisiimme. Tällä kertaa omilla valinnoillamme on suora linkki huoliini ja olen päätynyt kyseenalaistamaan järjestelyitämme. Kevään pandemiapiikin takiahan päädyimme tekemään muutoksia juhlamme kulkuun ja erottelimme hääjuhlan kahteen erilliseen tilaisuuteen. Lisää suunnitelmistamme voi lukea tästä postauksesta.

Mikä sitten huolettaa? Aiheita murheisiini on monia, ja tällainen karuselli pyörii nyt tunnista toiseen päässäni: Hääparilla on koko päivän kamala kiire, osa vieraista joutuu poistumaan ”liian aikaisin” ja toisaalla odotutamme illallisvieraitamme tuntitolkulla iltapäivän riskiryhmäläisten terveyden takia. Tarjoilut tuntuvat jatkuvasti riittämättömiltä vaikka niihin menee viisinumeroinen summa: iltapäivällä Kämpissä ei saa edes kunnon ruokaa (vaikka afternnoon tea -kattaukseen kuuluu tietysti paljon kaikkea) ja virvokkeiden sekä muiden käytännön asioiden tarjoaminen vieraille etkoja varten on vaikeaa, kun suunnitelmat ovat todella sääriippuvaisia emmekä itse voi olla paikalla. Kiire leimaa aikatauluja ja emme tule juurikaan ehtimään valokuvattavaksi, mikä oli minulle todella tärkeä juttu ja ahdistaa ihan hirveästi. Ehdimmekö me nauttia päivästä, vai kuluuko se kohdallamme suoritusten sarjana?

Itsepä olemme päivämme suunnitelleet ja aikatauluttaneet, joten syyllinen näiden ajatusten taustalta löytyy lähimpään peiliin vilkaisemalla. Ja sekös harmittaa, koska kaikkeen tähän olisimme voineet vaikuttaa valitsemalla toisin. Olisiko sekään auttanut, kun kuitenkin olemme päätyneet tähän meille parhaana ratkaisuna?

Vieraiden viihtymisellä on väliä

Tämän hetken suurimmat huoleni linkittyvät siis itse asiassa vieraisiimme ja heidän kokemukseensa. Entä jos käytämme valtavan summan rahaa päivään, joka on vieraidemme mielestä lopulta aivan syvältä ja surkea? Tai ”ihan kivat häät, mutta en itse ikinä haluaisi vastaavia omiksi juhlikseni”? Meidän häiden ei missään nimessä tarvitse olla mikään ainutlaatuinen kokemus jokaisen vieraamme elämässä, mutta ei kai kukaan halua vaivata tai tylsistyttää vieraitaan tarpeettomasti.

Minulle nimittäin on valtavasti merkitystä sillä, että vieraamme viihtyvät juhlissamme. Rakastan emännöidä illanistujaisia ja järjestää yhteisiä kokoontumisia läheistemme kesken. Varmasti monen mielestä hääparien tulisi olla välittämättä muiden mielipiteistä, mutta en minä pysty täysin ulkoistamaan vieraiden tunteita omistani – heidän viihtymisensä takaa niin suuren osan omaa juhlatunnelmaani.

Kaikista kamalimmalta tuntuu ehkä se, että vaikka kukaan ei viihtyisi ja meidän juhlat olisivat aivan luokattoman huono kokemus vieraan näkökulmasta, ei kukaan tule sitä meille suoraan kasvotusten kertomaan. Eihän kukaan kehtaa sanoa sellaista hääparille ja olisi aivan hirveää, mikäli vieraamme joutuisivat itse aiheuttamistamme syistä kaunistelemaan meille totuutta jälkikäteen. Siinä tulisi jokunen tonni heitettyä täysin kankkulan kaivoon, häiden järjestäminen kun ei ole mitään halpaa puuhaa.

Kohti asioiden laidan hyväksyntää

Ajatukset ajavat siis melkoista rallia pääni sisällä tällä hetkellä. Onko kyse oikeasti asioiden keskeneräisyydestä vai yksinkertaisesti jännityksestä lähestyvää päivää kohtaan?

Alan itse kallistumaan jälkimmäisen vaihtoehdon puoleen ja tiedostan, että kyse on toissijaisista asioista. Ei niillä loppujen lopuksi ole niin paljoa painoarvoa asioiden suuremmassa mittakaavassa.

Samalla asioiden purkaminen mielen päältä tuo minulle selkeää lohtua. Tuntuu hyvältä työntää ajatukset myös oman pääkopan ulkopuolelle. Jokaiselle tämän postauksen lukeneelle haluan sanoa kiitos ja anteeksi. Suurin kiitos kuuluu puolisolleni ja kaasoille, jotka ovat välittömästi ja järkähtämättä tukeneet minua näissä huolissani. Kyllä tämä tästä helpottaa, kun tärkeimmät asiat ovat kuitenkin kunnossa. ❤

PS. Ensi kerralla palataan valoisampiin kuulumisiin, sillä minut kaapattiin pari viikkoa sitten omiin polttareihini! Viikonloppu oli täydellinen ja koin itseni niin ylitsevuotavan onnelliseksi, että kokemusta on ollut vaikea siirtää postauksen muotoon ennen tätä. Nyt tämän purkauksen jälkeen koen jo siihen kykeneväni, joten ensi postauksessa on luvassa riemukkaampia kuulumisia. 😀

Häidemme valokuvaus: Patrick Karkkolainen Photography

Olemme Peetun kanssa olleet koko häiden suunnittelun ajan yksimielisiä siitä, että haluamme panostaa häiden valokuvaukseen. Kuvat ovat kuitenkin yksi pysyvimpiä muistoja, mitä päivästä jää. Rivien välistä täällä blogissakin on varmasti välittynyt se, että olen pohjimmiltani melkoinen esteetikko ja näin ollen myös sopivan tyylin omaavan kuvaajan löytäminen oli minulle (ja toki myös Peetulle) hyvin tärkeää.

Mitä me toivoimme valokuvaajalta? Halusimme löytää ammattilaisen, joka dokumentoisi päivämme kulun aamusta iltaan sekä kuvaisi meistä myös potrettikuvat vihkimisen jälkeen. Halusimme ehdottomasti häihin erikoistuneen kuvaajan, jolla olisi riittävästi kokemusta erilaisista tilanteista ja hääpaikoista, sekä silmää taltioida häissä kauniita hetkiä, joita emme itse välttämättä huomaisi.

Kuva: Patrick Karkkolainen
Kuva: Patrick Karkkolainen

Tyylillisesti lähdimme hakemaan kuvaajaa, jonka kädenjälki olisi harmonista, avaraa ja valoisaa. Kirkkaat väripläjäykset, hassut kuvakulmat ja todella kontrastinen mustanpuhuva elokuvamainen tyyli sulkeutui mielissämme aika pian pois vaihtoehdoista aktiviisen tutkiskelun lopputuloksena. Tässä vaiheessa jo vinkkaan, että kannattaa ehdottomasti tutustua hinnastojen sijaan ensin kuvaajien portfolioihin, kun etsit häihin valokuvaajaa!

Sopiva kuvaaja löytyi lopulta omien etsintöjen sekä suositusten perusteella. Olin törmännyt Patrick Karkkolaisen portfolioon jo aiemmin ja kun eräs toinen Kämp-morsian suositteli häntä minulle, päädyimme ottamaan Patrickiin yhteyttä. Hyvin pian olimmekin jo sopineet dokumentaarisesta kuvauksesta potrettien kera hääpäivällemme.

Kuva: Patrick Karkkolainen
Kuva: Patrick Karkkolainen

Tapasimme Patrickin tällä viikolla suunnittelupalaverin merkeissä ja odotan kyllä hääkuviamme jo näin ennen hääpäivää nyt todella luottavaisin mielin. Patrickin portfolion tyyli on juuri sellainen, mitä itse omilta kuviltamme toivomme.

Kävimme suunnittelupalaverissa läpi tulevan hääpäivämme aikataulut ja suunnitelmat. Kaikki käytiin läpi sujuvasti ja nyt meillä on hyvä käsitys valokuvauksen etenemisestä päivän aikana, puolin ja toisin. Päivästä tulee pitkä ja hektinen, mutta ainakin meillä on nyt aikataulutettu suunnitelma pohjana. Ainahan asiat voivat vähän elää ja siihenkin olemme tietysti varautuneita.

Kuva: Patrick Karkkolainen
Kuva: Patrick Karkkolainen

Kuvauspäivä alkaa, kun Patrick saapuu hääpäivänä Hotel St. Georgeen, missä olemme valmistautumassa päivään kaasojeni kanssa. Minulle aamun valmistautuminen ja sen taltioiminen on tärkeä osa päivää, kun taas Peetu toivoi itse rauhallista aamua kotona ilman erillistä valokuvausta vielä siinä vaiheessa.

Meille ei tule monilla nykypareilla nähtävää first look -kuvausta lainkaan, vaan olemme päättäneet tavata toisemme Peetun kanssa ensimmäisen kerran vasta vihkimisessä. Siirrymmekin ottamaan potretteja pikaisesti toisaalle suoraan vihkimisestä, minkä jälkeen päivän taltiointi jatkuu Hotel Kämpin ja jatkojemme juhlatiloissa.

Valitsin postauksen kuvitukseksi (luvan kanssa) muutamia ihastuttavia kuvia Patrickin portfoliosta. Lisää hänen töitään, sekä yhteystiedot ja lisätietoa hääkuvauspakettien hinnoittelusta löydät suoraan Patrickin omilta sivuilta.

Kuva: Patrick Karkkolainen

Kaikki postauksen kuvat: Patrick Karkkolainen Photography

Kotimaan häämatka

Mikäli alkuperäinen suunnitelmamme olisi pitänyt kutinsa, olisimme tasan kuukauden kuluttua lopettelemassa häidemme jälkeistä Portugalin minihäämatkaamme. Meidän piti lähteä koluamaan Lissabonin trendikkäitä ravintoloita ja viinibaareja ja golfaamaan Atlantin rannikolle, mutta eräs nimeltä mainitsematon maailmanlaajuinen pandemia pitkitti suunnitelmien lyömistä lukkoon liian pitkään. Eipä tuon matkan toteuttaminen vieläkään olisi mahdollista.

Meille oli alusta asti selvää, ettemme halua heittää häiden jälkeisiä lomaviikkojamme ”hukkaan”, vaikkei suunnittelemamme matka tänä vuonna onnistuisikaan. Arkemme on meidän molempien mielestä varsin ihanaa, mutta ajatuksena paluu kotiin pesemään pyykkiä heti häiden jälkeen tuntui meistä vieraalta ja halusimme löytää keinon jatkaa hääkuplaa juhlien jälkeen vielä hetken, tekemällä jotain erityistä ihan kaksin, tuoreena avioparina.

Sotkamon Katinkullassa tasan vuosi ennen hääpäiväämme ❤

Olemme molemmat aloittelevia mutta intohimoisia golffareita. Itse asiassa golf on yksi harvoista yhteisistä liikunnallisemmista harrastuksistamme ja olemme vieläpä aloittaneet lajin yhdessä. Laji on mitä parhain tapa nauttia rauhallisesta liikunnasta ulkoilmassa, viettää aikaa rauhassa ja tehdä jotain yhdessä. Tämän alustuksen ja postauksen teemakuvituksen jälkeen ei lienee kovinkaan vaikeaa arvata, mikä on kotimaan häämatkamme kohteiden yhteinen nimittäjä? 😉

Me suuntaamme siis häiden jälkeen kiertämään muutamia eteläisemmän Suomen golf-kohteita! Samalla aiomme nauttia parista kotimaamme kaupunkikohteesta ja niiden tarjonnasta ravintoloineen ja hotelleineen. Häiden jälkeinen viikko kulutetaan syömällä ja nukkumalla hyvin, sekä tahkomalla maamme kauneimpiin kuuluvia golf-kenttiä yhdessä tuumin. Aika tulee lentämään kuin siivillä, sen tiedän jo nyt.

Ystävien kanssa juhannuksena Siilinjärven Tarina Golfissa

Vaikea uskoa, että olisimme keksineet juuri meille sopivampaa tapaa viettää minihäämatkaa nykyisten olosuhteiden rajoissa. Tulen varmasti kertomaan matkasta kuvapäiväkirjojen muodossa myös täällä blogin puolella. Jaan myös majoitus- ja ravintolavinkkini vierailemistamme kohteista, sillä olemme onnistuneet varaamaan varsin lupaavalta vaikuttavia huoneita ja ravintoloita.

Ah, tuskin maltan odottaa tätä reissua! Tunsin oikein perhosia vatsassani, kun tein varauksia ravintoloihin uudella sukunimelläni. ❤

Hääkuukauden tehtävät

Huh, h-hetki lähenee toden teolla ja ollaan jo meidän hääkuukaudessa. Tuntuupa hurjalta, että kihlauksesta ja häiden suunnittelun aloittamisesta alkaa tulla jo kaksi vuotta täyteen. Aika kuluu tällä hetkellä kyllä todella vauhdilla ja kohta ollaankin siinä tärkeimmässä – alttarilla solmimassa avioliitto meidän kahden välille.

En ole kovin aktiivisesti pitänyt tänne kirjaa to do -listoista ja tehtävistä, mutta ajattelin ihan vain itsenikin takia koota listaa tulevien viikkojen muistettavista menoista. Paljoa ei kyllä enää puutu!

Vihkiminen ja sormukset

  • Sormusten vieminen puhdistettavaksi ja kaiverrutettavaksi
  • Vihkiseremonian suunnittelu, vihkikeskustelu ja -harjoitus (tämä on jo varattu kalenteriin!)
  • Vihkimisen musiikista sopiminen kanttorin kanssa
  • Avioehto

Pukeutuminen ja kauneus

  • Hääkampauksen ja -meikin suunnittelu
  • Koemeikki- ja kampaus
  • Kasvohoito kuun alussa (varattu jo kalenteriin)
  • Suihkurusketus muutama päivä ennen häitä (varattu jo kalenteriin)
  • Hääkynsilakan metsästys tai lakkauksen varaus (en ole vielä päättänyt)
  • Sulhasen parturi ennen häitä
  • Molempien hääpukujen korjaussovitukset
  • Hääkenkien sisäänajo

Valokuvaus

  • Valokuvaajan tapaaminen
  • Potrettien kuvauspaikalla vierailu

Painotuotteet ja koristeet

  • Menu- ja ohjelmakorttien sisällön suunnittelu
  • Plaseerauskortit
  • Pöytäkarttojen toteuttaminen (tähän minulla on ihana idea!)
  • Korttilaatikon koristelu (tämä on kyllä liitoittelua – kirjoitan siihen lasitussilla ”kortit” :D)
  • Koristeiden toimittaminen juhlapaikalle ennen häitä

Ohjelma, ruoka ja päivän aikataulut

  • Häävalssin- ja tanssin harjoittelu (eli valssin harjoittelu, toinen versio iltajuhlassa tanssitaan hitaina)
  • Vierasmäärän ilmoittaminen juhlapaikalle
  • Häämenun maistatus Kämpissä
  • Jatkojen juomatilaukset

Oho, onhan tässä sittenkin vielä hommaa. Meillä on kuitenkin selkeytyneiden suunnitelmien myötä tullut ihan uutta puhtia omaankin tekemiseemme. Kohti hääpäivää mennään tehtävä tehtävältä ja yhdessä tuumin. Pian on meidän päivä ❤

Kaasojen mekot

Kaasojen mekot löytyivät perusteellisen pohjatyön jälkeen jopa hieman yllättäen ensiyrittämällä kevättalvella. Sain vihdoin kaivettua mekoista ottamani kuvat kameran muistikortin syövereistä ja halusin ehdottomasti näyttää mekot henkarilla esiteltynä täällä blogissakin.

Minusta on ihanaa, että olemme olleet kaasojen kanssa kaikki kolme pitkälti samoilla linjoilla heidän tyylinsä suhteen meidän hääpäivälle. Molemmat tiedustelivat minulta varovasti jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella, oliko minulla mahdollisesti jotain toiveita heidän tyylistään. En ole halunnut sanella liikaa toisten pukeutumista, mutta tiettyjä toiveita minulla toki oli.

Minulle oli selvää, että kummankin kaason täytyi saada valita itse oma mekkonsa. Olimme kaikki kolme yhdessä samaa mieltä siitä, että pitkä puku sopisi sekä meidän häiden mutta ennen kaikkea myös kummankin kaason omaan juhlatyyliin kaikista parhaiten. Häiden värimaailmaan sointuen, vaalean nude ja samppanjan sävymaailmakin osoittautui luonnostaan kaikkien suosikkivärivaihtoehdoksi, vaikka toki mietimmekin alkuun väripaletin kautta myös mahdollisesti vihreitä mekkoja.

Minusta kaasojen, jotka ovat kuitenkin aikuisia ihmisiä ja kumpikin omia yksilöitään, ei tarvitse missään nimessä pukeutua pakon edessä keskenään samanlaisiin mekkoihin. Kaasoni ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia ja lähdimmekin yhdessä tuumin mekkojen etsinnässä liikkeelle siitä ajatuksesta, että kummallekin etsitään mieluisa ja itseä parhaiten pukeva mekko samassa värimaailmassa.

Tytöt tilailivat parista verkkokaupasta alkuvuoden puolella useampia mekkoja sovitukseen. Pidimme mekkojen sovitteluillan Oulun häämessujen reissuni yhteydessä ja pääsimme toden teolla yllättymään – tismalleen sama mekko sopi parhaiten kaikkien vaihtoehtojen joukosta kummallekin! Siksipä meidän kaasoilla on kuin onkin lopulta upeat, keskenään samanlaiset puvut häissämme.

Kaasojen mekot löytyivät Asokselta ja ainakin joitain kokoja näyttäisi edelleen olevan saatavilla. Me tilasimme saatavuuden (ja toisen kaasoni) takia tall-malliston version mekosta molemmille ja ompelutaitoinen äitini auttaa vielä mekkojen istuvuuden ja pituuden viimeistelyssä ennen juhlapäivää.

Meidän hääkutsut

*** Kaupallinen yhteistyö ja postauksen kuvat: Havu ja Helmi ***

Viimein pääsen esittelemään täällä meidän hääkutsut. Kutsuista tuli upeat ja olemme itse niihin todella tyytyväiset. Olemme saaneet valtavasti kehuja kutsujen ulkomuodosta myös vierailtamme, mikä on tietenkin ilahduttanut meitä kovasti. Suurin kiitos kuuluu meidän sijaan tietenkin kutsujen varsinaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta vastanneille tekijöille – yrittäjille Havu ja Helmen takana.

Lähdimme kutsujen suunnittelussa liikkeelle siitä, että niiden yleisilmeen tulisi olla hienostunut, hillitty ja klassinen. Me emme kaivanneet turhia uusia tai trendikkäitä temppuja, mutta halusimme silti että kutsut näyttäisivät meiltä sekä henkisivät tulevaa hääjuhlaamme.

Kuva: Havu ja Helmi

Kutsujen värimaailma noudattaa kauniisti jo aiemmin suunnittelemaamme häiden värimaailmaa. Neutraaliin palettiimme on jo hyvissä ajoin valittu valkoista, vaaleaa kultaa, samppanjan sävyjä sekä vihreää. Havu ja Helmi onnistuivat ammentamaan upeasti kaikkia väripaletin sävyjä kutsuihin juuri sopivassa suhteessa.

Päädyimme suunnittelun alettua nopeasti siihen tulokseen, että kutsut toteutettaisiin yksipuolisena. Erillistä hääinfoa emme liittäneet kutsujen mukaan lainkaan, vaan olemme ohjanneet vieraat ilmoittautumaan sekä tutustumaan tarkempaan hääinfoon häitä varten rakennetulle ja salasanalla suojatulle nettisivulle. Varsinkin nyt, kun päädyimme juhlien pilkkomiseen, idea on osoittautunut erinomaiseksi – kaikki vieraat saavat oleellisimman tiedon yhteisessä kutsussa, mutta voivat tutustua tarkemmin päivän kulkuun omalta osaltaan nettisivun puolella.

Kuva: Havu ja Helmi

Halusin kuitenkin tuoda kutsuihin kerroksellisuutta ja eloa. Toiveeni oli, että kutsu vaikuttaisi vastaanottajan kädessä laadukkaalta ja hohtaisi hienovaraisesti valon osuessa siihen. Päädyimmekin tuomaan kutsuihin käsinmaalatun marmorimaisen vesiväripohjan päälle kevyttä ja läpikuultavaa vellumia, jolle varsinainen teksti painettiin. Vellumin pintaa koristeltiin vielä kultaisen folioinnin kautta, mikä oli kertakaikkisen hyvä valinta! Kerrokset kiinnitettiin toisiinsa kultaisilla niiteillä, mikä teki lopulta kokonaisuudesta ihanan huolitellun.

Meille oli ehdottoman tärkeää myös, ettei kutsujen ilme rajoittuisi vain itse kutsukortteihin vaan välittyisi myös ulkopuolelle – eli kirjekuoriin. Päädyimme jatkamaan häidemme väriteemaa kutsuissa valitsemalla samppanjan sävyiset Hiekka-kuoret, joihin Havu ja Helmi taikoi upealla ammattitaidolla kultaiset kalligrafioinnit vieraidet nimistä ja osoitteista.

Kuva: Havu ja Helmi

Kaiken kaikkiaan kokonaisuudesta tuli todella onnistunut. Kutsut ovat saaneet osakseen valtaisasti ihailua vieraidemme joukossa. Ehkä niillä oli myös osuutensa siihen, miten kahta henkilöä lukuunottamatta kaikki vieraamme ilmoittivat vastauksensa kutsuun ajallaan, mikä tuntuu suorastaan ennenkuulumattomalta! 😀

Voisin ilman kaupallista yhteistyötäkin suositella Havu ja Helmen kutsuja enemmän kuin mielelläni. Suunnitteluprosessi oli mutkaton ja saimme lopputuloksena juuri meille sopivat ja täydelliset hääkutsut. Voit tutustua Havu ja Helmen valikoimaan ja muihin töihin lisää heidän nettisivuillaan.